sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Sitä sun tätä

Jatketaan nyt muilla aihepiireillä kun varsinaisesti blogiin sisältyvillä, kun mitään ihmeellistä ei ulkoilu-retkeily-liikunta-saralla nyt ole tapahtunut.

Töihin on palattu ja täytyy myöntää että oikealta ratkaisulta tuntuu. Mulle huudeltiin oikein tervetuloa takaisin-toivotuksiakin muutamaan otteeseen, ja se ihan oikeasti lämmitti sydäntä. Sinne mä kuulun, ja jos joskus tulevaisuus tuo tullessaan jotain muuta (työttömyyttä esim.), koulu ja opintojen jatkaminen on sitten ajankohtaista.


Pienen flunssan sairastin tässä viikko sitten. Tai no ihan kunnollinen se oli, mutta onneksi meni nopeasti ohi niin, että pystyin kulkemaan jo loppuviikon pyörällä töihin.

Viikko sitten oltiin myös muuttamassa tyttöä ja poikaystäväänsä uuteen asuntoon. On se muuttaminen vaan hommaa kun pienkerrostalosta kerrostaloon muuttaa, mutta onneksi kumpikin asunto sijaitsi "vaan" toisessa kerroksessa. Olisi voinut olla pahempaakin :b


Yhdestä uudesta ruokajutusta oon innostunut kanssa. Löysin tytön vinkistä FB-ryhmän, jonka kautta saa tilattua luomutuotteita suoraan tuottajilta. Tuotteet tilataan facessa, joka toinen viikko on kokoontuminen, josta sitten haetaan tilaamansa tuotteet. Olen nyt kahdesti luomujuttuja tilannut ja ihan hyvin homma toimii. Ja oon niin tyytyväinen että tämän kanavan löysin, kun ajatuksena on jo kauan aikaa suoraan tuottajilta ruokaa ostaa. Vain se kanava on puuttunut.

Ostettu on luomukananmunia, possun luomujauhelihaa, luomuporkkanoita, perunoita, lähellä tuotettuja täysjyvävehnjauhoja ja kaurahiutaleita, Higland-karjan luomulihaa ja maksaa, kaalia ja sipulia. Jonkin verran kalliimpiahan nämä ovat normituotteisiin verrattuna, mutta säästöä pystyy saamaan ostamalla suurempia satseja ja halvempia lihalaatuja. Porkkanoitakin ostin 2-luokkaa 10 kg:n säkin, jolloin kilohinnaksi tuli sama mitä kaupan normiporkkanat maksavat. Nyt olenkin sitten ahkerasti kokkaillut mm. kasvissosekeittoa ja porkkanalaatikkoa isot satsit :)


Kananmunia, naudan maksaa ja possun jauhelihaa. 


Reseptikokeilussa Osso Bucco.




Tänään käytiin ostamassa miehelle sukset. Samalla periaatteella ostettiin millä ostin omani kaksi vuotta sitten, eli kohtuuhintaiset, urheiluliikkeestä, perinteiset, voideltavat, sauvoissa korkkikädensija ja Salomonin monot ja siteet. Käyttöä ei suksille luultavasti muuta tule kuin hiihdot laskettelureissuilla, mutta niihin sit tulevaisuudessa onkin tarkoitus panostaa.





Olen myös potenut jonkinlaista matkakuumetta jo jonkin aikaa. Kevään laskettelureissua tuskin jaksan odottaa, onhan se kiva nähdä mitä "omistaa" ja millainen se viikko käytännössä siellä tulee olemaan. Samanlaisia tai ainakin -tapaisia kun on luvassa sitten tulevinakin vuosina.

Retkeilyjäkin olen vähän jo miettinyt. Helvetinjärvelle olisi kiva mennä harjoittelemaan patikointia pariksi päiväksi alkukesästä. Töihinpaluu puolestaan mahdollistaa sen että ensi syksynä vaellus UKK-puistossa voisi olla ihan realistinen toteutettavissa oleva toive.

Kanootista lyötiin heti kättä päälle että vappuna 1.5. on vesillelasku ja ensimmäinen testaus. Siitä sitten en osaa sen kummemmin ennustaa, kuin että toivottavasti kesällä ollaan siinä pisteessä että viikonloppuretkeily on arkipäivää ;D






Semmoisia suunnitelmia ja toiveita. Tuntuu että töihinpaluun ja sen kautta tavallaan vapaamman vapaa-ajan suunnittelun suhteen mulle aukeni ihan uusi maailma. Vaikka onhan se ollut ennenkin, mä vain välillä vapaaehtoisesti luovuin siitä ;)

torstai 12. helmikuuta 2015

Muutoksia arjessani, taas ;)

Blogirintamalla olen pitänyt hiljaiseloa, en ole juuri päivittänyt omaa blogiani. Myös muiden vakkariblogien lukeminen on jäänyt vähälle, jopa lukematta. Pahoittelen asiaa, mutta siihenkin löytyy syynsä.


Nyt on nimittäin sillä tavalla että olen lopettamassa opiskelut ja siirtymässä takaisin työelämään vanhaan työpaikkaani. Opiskelujen lopettamiseen, keskeyttämiseen, on monta syytä. Tärkeimpänä syynä on se, että huomasin että en olekaan valmis luopumaan etuisuuksistani mitä olen työpaikallani saavuttanut. Vakituinen työpaikka, säännölliset työajat, automaattiset viikonloppu- ja juhlapyhävapaat, lomien sopimisen helppous, vakiintunut asema omassa työhteisössä, hyvä ja monipuolinen työterveys. Siinä ehkä ne tärkeimmät. Kaipaan myös suunnattomasti fyysistä työtä, sitä tekemisen meininkiä. Istuminen tai istumatyö ei todellakaan ole mun juttu!

Vähemmän tärkeitäkin, mutta kuitenkin sellaisia jotka sitä opiskelemisen intoa nakersivat, löytyy. Koulumatka on pidempi, ja voisin sanoa jopa että liian pitkä pyörällä kuljettavaksi päivittäin. Auton käyttöön en halua palata, enkä pyöräilystä luopua. Bussilla kulkeminenkin on melko aikaavievää (ja kallista). Lisäripauksen tähän antoi vielä koulun olemattomat sosiaalitilat. Niistä ei siis ollut tietoakaan, vaan milloin missäkin WC:ssä vaatteitani aina vaihdoin. Ja kun hikoileminenkin on näillä matkoilla aivan toista luokkaa, kiitos järkälemäisen repun joka on kuin ylimääräinen untuvatakki selän puolella, niin pyöräilypäivinä olo oli todella likainen koulussa koko päivän.

Päivittäinen 7 tunnin istuminen rassasi kanssa. Nyt alkuvuodesta tajusin kuinka paljon se on passivoinut mua kaikessa. Illatkin kuluivat istuten, löhöten, en millään olisi jaksanut edes koiria lenkille viedä. Kotityöt eivät kiinnostaneet yhtään, kun ei jaksanut / huvittanut mikään. Yhtäkkiä havahduin siihen, että eihän mun elämä ennen tällaista ole ollut! Yleensä on ollut fiilistä ja intoa tehdä kaikenlaista, siivota, laittaa ruokaa, ihan normi asioita. Myös liikunnat supistuivat koko syksyn. Ensin jäi juoksut, sitten zumba ja kahvakuula ja lopulta se pyöräilykin maistui puulta. Ei näin. Ei hyvä.





Kaiken tämän seurauksena painokin on päässyt nousemaan, ei nyt mitään ihan mahdottomia mutta 5-7 kg kuitenkin. Ja ensimmäistä kertaa vuosiin, vaikka kiinnitän huomiota syömisiin, oli se sitten karppaamista tai kaloreiden laskemista, mitään ei tapahdu. Tämä oli myös yksi viimeinen niitti että jotain on tehtävä. Tämä yleinen "laiskistuminen" on tietysti vähentänyt kulutusta, mutta luulen että se on hidastanut myös aineenvaihduntaa.

Niin hullulta kun se kuulostaakin, kaipaan myös kolmivuorotyötä. Mua ei ole luotu heräämään joka arkiaamu kello kuusi. Niin se vain on, on aina ollut eikä siitä muuksi muutu! :D


Fiilikset ovat tällä hetkellä aika päämäärätietoiset, vaikka niitä sekoittaviakin tekijöitä löytyy. Monille opettajille tuli tämä keskeyttäminen yllätyksenä, koulu kun on mennyt melkein loistavasti suorastaan! Musta olisi kuulemma tullut hyvä lähihoitaja. Uskon itsekin että olisi tullut, mutta kun vaakakupissa painaa niin paljon nuo edellä mainitut tekijät. Vasta tämä kaikki herätti löytämään kuinka paljon hyviä puolia nykyisessäkin työssäni on. Suurin mutta olisi tulevaisuudessa ollut vakituinen työpaikka. Vaikka olisin valmistunut, en olisi vaihtanut vakkaripaikkaani mihinkään sijaisuuteen. Siitä koko prosessi sitten lähtikin liikkeelle, ja pikkuhiljaa koko opiskelun motivaatio laski. Ja tähän kaikkeen en kyllä yksin ole syyllinen, vaan nykymaailmahan on sitä että vuokra- sijaisuus- keikka- tilapäis- yms. työt sen kun lisääntyvät koko ajan. Vakituinen työpaikka on katoava luonnonvara. Valitettavasti. Ja se ei ole oikein. Varsinkaan alalla jolla työntekijöitä tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan enenevässä määrin.


Joo, ohjelmassa olisi nyt pari päivää vapaata ja viikonloppu ja sitten yövuoroon! Aion vielä suorittaa ensiavun loppuun, se kun on ollut haaveissa jo kauan osata, niin en ole sitten tumput suorina jos joskus jollekkin onnettomuuspaikalle satun ensimmäisenä tulemaan. Samoin yhden tentin käyn suorittamassa niin saan vielä yhden aineen suoritetuksi. Mutta siinä se sitten olisi. Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan, ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja edelleen tämä olisi ykkösvaihtoehto jos alaa olisi pakko vaihtaa. Eli ei voi tietää vaikka vielä joskus jatkaisinkin opintoja. Mutta nyt kuitenkin näin, ja ratkaisu tuntuu oikealta.


Suunnittelin tässä liikuntojakin jo uusiksi. Punttia olen saanut aikaiseksi vuoden alusta nostella kerran viikkoon, ja hiihtämässäkin olen muutamaan otteeseen käynyt (se oli muuten helppo aloittaa, tuntuu että viime vuoden treenauksesta on ollut hyötyä!). Nyt tavoitteena työmatkapyöräilyä mielen ja olosuhteiden mukaan, punttia kaksi kertaa viikkoon ja kerran juoksu- tai hiihtolenkki. Painoa väh. 5 kg pois, luulisin että helpottuu kun työt taas alkavat ja arkiaktiivisuutta tulee pakostakin taas lisää. Sitten kun nämä on balanssissa niin voin miettiä taas liikuntajuttuja eteenpäin. Kyllä tämä tästä, fiilis ainakin nyt on oikeasti hyvä!








Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...