keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Vähän diipimpiä ajatuksia mökin ostosta

Ajelin yksikseni tässä illalla ostamaan koiranruokia Kennelrehun autolta, ja siinä takaisin päin tullessani tajusin kuinka onnellinen nyt olenkaan. Elämässä alkaa palaset loksahdella paikoilleen.



Ensimmäisen kerran ajatus mökistä (ja Lapista) tuli mieleen syksyllä 2015. Valitettavasti on niin, että taustat ja lähtökohdat tähän ajatusjuoksuun olivat negatiiviset syistä joita en nyt enempää halua avata. Ajatus tuolloin oli kuitenkin elää mahdollisimman niukasti ja vaatimattomasti, kausitöitä tehden silloin kun se olisi välttämätöntä. Hintana tähän elämänmuutokseen olisi ollut omien, joskin aikuisten lasten jättäminen kotikonnuille, samoin kaikkien sukulaisten. Talo olisi mennyt myyntiin ja sitten olisi täytynyt vain toivoa, että uusi paikka on parempi kuin vanha ja että viihdytään oikeasti siellä. Sitä vanhaa kun ei saisi enää takaisin.

Näitä suunnitelmia sotki pahasti olkapäävamma. En oikein uskaltanut unelmoida saati tehdä mitään ratkaisuja kun en tiennyt mihin kuntoon käsi tulee. Myöskään työpaikasta ja ennen kaikkea työterveyshuollosta olisi ollut ihan järjetöntä tuolloin luopua. Oli vaan odotettava.

Odotusaikana onneksi mies sai remonttia eteenpäin, ja yläkerta alkoi olla listoja ja WC:tä vaille valmis. Jotain edistystä edes.

Pikkuhiljaa itsevarmuus lisääntyi, pystyin työntekoon ja ehkä joku kaunis päivä uskaltaisin irtautua siitä työterveyshuollostakin. Energia ei vaan riittänyt uuden asuinpaikan etsimiseen.

Kaikki oli auki. Rakennetaanko itse vai ostetaanko vanha? Mökki vai talo? Jos mökki, niin kuinka siellä voi asua vakituisesti? Byrokratia? Minne? Lappi on aika laaja käsite. Tajuttiin myös että mökkien ja tonttien katselu täältä etelästä käsin olisi melko haastavaa. Tutustumiskäynnit olisi pakko ajoittaa laskettelureissujen ja vaellusten yhteyteen. Jossain vaiheessa ajateltiin että kesällä tehtäisiin mökki- ja tonttiroadtrip, mutta siihen se loma olisi sitten kulunutkin eikä olisi takeita että mitään jäisi käteen.

Lueskelin paljon vapaa-ajan asunnolla asumisesta, miten se olisi käytännössä mahdollista. Samoihin aikoihin päädyttiin talviasuttavaan mökkiin, joka rakennettaisiin itse valmispaketista. Budjetti olisi jonkin verran rajallinen, koska rahaa olisi jäätävä myös elämiseen.



Edullisia tonttivaihtoehtoja löytyi eräältä paikkakunnalta. Myös kaikki muutkin vaatimukset olivat näissä tonteissa kohdillaan. Yleisen tien varrella, talvikunnossapito, vesi ja sähköt valmiiksi vedettynä. Kunnan rakennusviranomaisten kanssa keskusteltiin vakituisesta mökkiasumisesta. Ajatus oli ostaa tontti ensin, maksaa se pois, tehdä remontti loppuun, rakentaa mökki ja muuttaa.

Realiteetit iski siinä vaiheessa kun ajettiin (kiertotietä tietysti kun vähän "eksyttiin") tontteja katsomaan. Asfaltoituja, mutta erittäin kuoppaisia ja huonokuntoisia teitä silminkantamattomiin. Ja vaikka yksinkertaisempaa ja niukempaa elämää vietettäisiinkin, kaiken tulisi silti olla mahdollisimman helppoa ja toimivaa että sitä oikeasti jaksaisi. Maasturi olisi välttämätön.

Tontitkaan eivät sitten olleet sitä mitä kaivattiin. Niitä oli alueella vapaana paljon, ja jotenkin alkoi tuntumaan että ehkä sitten kumminkin liikaa. Jos joku rakentaisi naapuritontilla samaan aikaan niin kyllä se jollain lailla ärsyttäisi, kun omaa rauhaa tultiin hakemaan. Ja kun tontteja on tuolla vapaana niin paljon, niin voisi olla että aina joku rakentaisi johonkin. Ja vaikka ei rakentaisi (alue vaikutti tyhjältä ja hiljaiselta, ei niin "suositulta"), niin silti pelko perseessä saisi olla että alue kokisi jonkun uusrenessanssin ja kaikki rakentaisivat sinne. Tämä on ihan mahdollista, sellainen tuntuma on että aluetta ja sen potentiaalia ei ole vielä "löydetty".

Tämä vaihtoehto sai siis unohtua ja oli lievästi sanottuna hieman masentavaa palata taas nollapisteeseen.



Kevään mittaan mies oli useaan otteeseen maininnut eräästä myytävänä olleesta talviasuttavasta mökistä mikä sijaitsee tässä melko lähellä (tai hyvin lähellä jos mittakaavana on Lappiin muuttaminen). Minä tyrmäsin ajatuksen joka kerta. "Muuten ok mutta siellä ei oo talvella lunta." "Lumi on just se mitä mä kaipaan." Mökki oli kuitenkin siinä mielessä poikkeuksellinen, että hyvinkin vaativa mies (jolle käytännössä kelpaa vain uusi "että tietää sit tasan tarkkaan mitä siellä on") oli valmis mökin hyväksymään. Tai ainakin tutustumaan tarkemmin.

Mökkikin pysyi koko kevään myynnissä. Kukaan ei ostanut. Kunnes sitten tuli taas puheeksi. Hinta oli hieman alentunut. En ollut etsinyt Lapin kohteen jälkeen mitään (koska reaaliteetit), ja jotenkin tuntui että olen ihan umpikujassa. Miehelle riittäisi tämäkin elämä tässä talossa ja remontti, mutta minä haluan jotain muuta. Mun sielu huutaa jotain muutosta tähän kaikkeen.

Kunnes sitten yksi sunnuntai-iltapäivä tuo mökki tuli taas puheeksi, että pitäisikö sitä käydä katsomassa että saa jotain vertailukohtaa mitä rahalla tänä päivänä saa. Tuo katselukäynti muuttui makusteluksi. Voisiko se olla sittenkin tämä. Mökki ei kolahtanut heti, mutta täystyrmäyksen tunnettakaan ei tullut (niinkuin Lapin tonteissa tuli). Vein tytön ja äitini katsomaan mökkiä, ja joka kerta myös ajeltiin lähiympäristössä. Melonta- ja merikarttaa tutkailtiin monia iltoja. Mökki ei sijaitse unelmapaikalla, mutta ei sijainti huonoin mahdollinenkaan ole. Lunta ei ole mutta vesielementtejä on lähistöllä useampi. Ja umpimetsää. Ehkä tämä riittäisi.

Ja alkoi melkein tuntumaan että siksi mökkiä ei ole kukaan ostanut kun meidän kuuluu ostaa se.



Mökille on jo kaksi hankintaa tehty. Tässä toinen (en olisi ikinä eläissäni uskonut että ostan puutarhatonttuja mutta kaikki on näköjään mahdollista :-)

 

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Huh huh!

27.5. n. klo 9:30

Tänään ollaan jännän äärellä. Mökkiprojekti on edennyt siihen pisteeseen että ollaan myyjän kanssa hyvin lähellä lopullisen hinnan suhteen. En tiedä miksi kirjoitan tästä jo nyt, intuitio onnistumisesta on kai niin vahva että uskallan jo kirjoittaa.


Mökki ei ole mikään täydellisyys. Kuivan maan mökki, (hiekka)tien varressa, naapureitakin on. Paljon on laitettavaa. Sähkökytkentöjä tarkistutettava ja pihaa on raivattava. Mies haluaa uuden puuceen ja ulkovaraston. Minä haluan uuden keittiön. Ja puuhellan sitten jossain vaiheessa.


Mutta hyviäkin puolia löytyy. Mökki on talviasuttava ja itse rakennus vaikuttaa kaikin puolin terveeltä ja hyväkuntoiselta. Perustukset on tehty hyvin ja korkealle ja salaojituskin löytyy. Mökki on työssäkäyntietäisyydellä tien varrella missä on talvikunnossapito. Talvikunnossapito on yksi tärkeimpiä pointteja kun mitään maastureita / mönkkäriä tai muuta vehjettä millä lunta voi aurata emme omista. Emmekä edes halua omistaa. Mökissä on kunnon takka. Marjametsät löytyvät vierestä ja lähimmälle järvelle ja kanootinlaskupaikalle on 1 km matka. Merikään ei ole kaukana. Kivoja pyöräilyreittejä ja uimarantoja löytyy useita. Täällä olisi hyvä harrastaa.







Tutkailin kaiken maailman asioita jo Lapin tontteja katsellessamme ja aikaisemminkin. Olen lukenut monenlaisia blogeja erilaisista hirsi / vanhojen talojen projekteista. Nyt repertuaari on laajentunut mökkiprojekteihin. Kaikki, sekä uudis- että vanhan korjaaminen mökeissä kiinnostavat. Näistä blogeista olen saanut uskomattoman hyviä vinkkejä esim. kuivan sisäwc:n, pesukoneen ja puuhellan suhteen.


Mökkikeittiöitä tutkailin pintapuolisesti eilen. Keittiön suhteen on muutama vaatimus. Vanha kunnon tiskipöytä mieluiten kahdella altaalla olisi hyvä, samoin uuni saisi olla jonkinlainen yhdistelmäuuni jossa on mikrokin samassa. Jääkaappi-pakastinyhdistelmä. Tila pitäisi osata käyttää maksimaalisesti hyödyksi. Saa nyt nähdä tuleeko miehen kanssa erimielisyyttä mutta niin ajattelin että normi kahvinkeitintä ei tule. Kapselikeittimen voi viedä mökille (arkiaamuihin) ja isompi määrä kahvia keitettäisiin kahvipannulla. Ja puuhellalla. Sitten joskus.


Olen erityisen kyllästynyt tiskikoneen tyhjäämiseen / täyttöön ja nyt tulee kauhistus, suihkuun! Konetiskistä myönnän että tällä hetkellä tulee paljon turhaa tiskiä mikä johtuu pääasiassa siitä että en tykkää kun puolilikaisia astioita jää tiskipöydälle notkumaan. Ne tulee siivottua sitten tiskikoneeseen turhankin ripeästi. Ratkaisuksi olen ajatellut ihan omaa kaappia / hyllyä puolilikaisille astioille. Kaapin täytyisi olla ihan käden ulottuvilla että kierto myös toimisi. Suihkusta on sellaisia ajatuksia että se sotkee melkoisen paljon kuivuneilla kalkkisaostumilla ja myöskin asettaa paljon suurempia kosteusrasituksia rakenteisiin verratuttuna siihen että vettä kauhottaisiin astiasta. Tietty me nyt kylppäri talossa pidetään jatkossakin, mutta haluan ainakin kokeilla onko suihkuton elämä nyt niin paljon vaikeampaa kuin suihkullinenkaan. Saunan lämmityksen peseytyminen suihkuttomasti vaatii että saa lämmintä vettä, mutta nyt musta tuntuu että jopa se saunan puilla lämmittäminen on paljon mieluisampaa kuin vaan tylsä kytkimen napsautus päälle mitä nyt tehdään.


Luen paljon eri blogeja joissa vanhan talon sisustus tai itse tekeminen ovat ihan huikealla tasolla. Meidän projekti eroaa näistä ehkä sillä tavalla että kaikista tärkeintä on helppous ja käytännöllisyys. Kun tilaa on vähän joka neliö on mietittävä tarkoin, eikä ulkonäkö ole meille (tai ainakaan minulle) niin tärkeää. Mutta silti nämä blogit ovat oikeastaan blogilistani kärjessä tällä hetkellä, niin paljon inspiraatiota ja sellaista yleistä innostusta niistä kyllä saa. Ja vinkkejä. Todella hyviä vinkkejä. Paljon.



Ja tähän se loppui ja julkaisematta jäi, koska alkasi mietityttämään jos kaupat eivät onnistuisikaan...


Jatkoa 27.5 klo 23:27

Illalla ysin maissa saimme tietää että viimeisin tarjouksemme on mennyt suullisesti läpi. Jes! Taas ollaan yksi askel lähempänä unelmaa (joo, unelma tästä on viime päivinä tullut :) Maanantaina tehdään virallinen tarjous, perjantaina on lainalupausneuvottelu. Siinä välissä toivottavasti saadaan tarjoukselle virallinen hyväksyntä.

Mikään ei siis vieläkään ole kiveen kirjoitettua, mutta sen verran rohkea meinaan olla että kirjoitan postauksen loppuun ja myös julkaisen sen. Ja jos jokin menee vikaan niin ainakin me ollaan tehty kaikkemme.

Oon kyllä niin täpinöissäni. Olen jo pidemmän aikaa haaveillut yksinkertaisemmasta elämäntyylistä, ja nyt todennäköisesti päästään myös kokeilemaan sitä. Ja jos se ei ole meidän juttu, niin sitten mökki jää tavalliseksi kesämökiksi tai hieman kunnostettuamme myydään se edelleen. Ja sen jälkeen osaan luultavasti arvostaa enemmän myös nykyistä asumismuotoamme. 

Mutta menipä nyt syteen tai saveen, ehdottomasti olen sitä mieltä että






lauantai 20. toukokuuta 2017

Kesä lähestyy - suunnitelmat muuttuvat

Niin vaan aika rientää ja se olis kesä pian nyt jo! Yleisistä kuulumisista sen verran että kuntoutuskurssi oli ja meni, kaikenlaista hyvää vinkkiä sieltä kyllä sai ja tavoitteitakin olisi mitkä pitäisi tässä kurssijaksojen loppuun mennessä toteuttaa. Ongelma on tällä hetkellä vaan se, että koen aivan totaalista motivaationpuutetta lähes kaikkeen mikä ennen oli hyvinkin mielekästä. Liikunnan harrastamiseen, työhön, jne... Luulen kyllä että lähestyvällä lomalla on vaikutuksensa, ei jaksais enää mitään kun odottaa vaan että loma alkaa.

Myös säällä on ollut vaikutuksena. Jos lunta / rakeita tupruttaa joka päivä ennenkuin pitäisi iltavuoroon lähteä, niin kyllä se niin vaan on ollut että auto on vienyt voiton pyöräilystä. Onneksi nyt on lämmennyt ja tuskin / toivottavasti nyt enää lunta satelee niin tuota pyöräilyäkin voi viritellä taas uudelleen. Olen kyllä niin "sääriippuvainen" ihminen että melkein hirvittää jo. Jos talvella ei ole lunta, se lähestulkoon masentaa ja sama on jos kevät ei ota tullakseeen niin vaikeaa näyttää olevan sekin. Voihan se olla niinkin että ilmastonmuutoksen myötä tässä on vaan totuttava siihen että on sellainen + 5-10 asteen pilvinen / sateinen ilma ympäri vuoden. En toivo että näin käy mutta niinhän se saattaa tulevaisuudessa olla :(



Säiden epävakaudesta johtuen muutettiin sitten lomasuunnitelmiakin. Pitkän etsinnän jälkeen löytyi sopiva budjettireissu Puolan Gdanskiin. Sinne lähdetään miehen kanssa kahdestaan heti ensimmäisenä kesäkuun alussa. Reissua varatessa tuli jopa hieman matkakuumetta, kaikkea kivaa (tai vähemmän kivaa) Gdanskista ja lähistöltä löytyy, suuresta hiekkarannasta vanhaankaupunkiin, meripihkatuotteista keskitysleiriin. Varmasti saadaan neljä päivää kulutettua.



Ja ei ne kuumeilut vielä tähän lopu. Tällä hetkellä poden / podetaan melko vakavasti otettavaa mökkikuumetta. Yksi kohdekin on katsottuna joka sijaitsee ihan lähistöllä. Tuolla voitaisiin kokeilla sitä yksinkertaisempaa ja vaatimattomampaa elämää melko riskittömästi. Voitaisiin pitää aluksi mökkiä tämän nykyisen talon ohella ihan normaalina mökkinä jossa vaan oleskeltaisiin välillä ehkä pidempiäkin aikoja. Voitaisiin jopa käydä sieltä töissä nykyisissä työpaikoissamme.

Lisäksi se helpottaisi remontin tekoa koirien osalta. Meillä on nimittäin ongelma siinä vaiheessa kun remppa etenee alakertaan, eteiseen ja keittiöön missä koirat pääosin oleskelevat. Nehän tekevät tuhoja. Eivät suoranaisesti riko mitään mutta likaavat seiniä ja raapivat lattioita / mattoja kun "kaapivat" itselleen makuupaikkaa. Ja sen olen päättänyt että talon remontoituihin osiin koirilla ei ole enää mitään asiaa. Tähän asti ollaan ajateltu ratkaisuna häkkiä pihalle, hoitoon sijoittamista johonkin (mihinkä, miten pitkäksi aikaa ja millä hintaa, täysi arvoitus)... Lisäksi se remppa pitäisi tässä vaiheessa tehdä nopeasti loppuun ja saada samaan syssyyn talo vielä nopeasti myytyä. Ja katsoa se uusi paikka missä halutaan asua. Aika haastava yhtälö.

 





Mutta nyt jos meillä olisi tuo mökki, minä voisin muuttaa vaikka koirien kanssa sinne ja mieskin osittain ja täällä voisi remontoida ihan rauhassa. Eli tuo olisi sellainen kokeilu / siirtymäajan ratkaisu, joka vaikuttaa ihan hyvältäkin tähän saumaan nyt.

Ainut riski mun nähdäkseni tässä kuvioissa on se, että jos mökkielämä on jees ja sitä halutaan lisää paremmassa paikassa (=pohjoisempana), niin tuleeko tämän mökin jälleenmyynnissä ongelmia... En tiedä. Mutta ei sitä nyt liikaakaan voi kaikkia mahdollisia ja mahdottomia skenaarioita miettiä. Pitäisi osata sopivasti heittäytyä ja sopivasti ajatella järjellä, niin eiköhän se ratkaisu (mikä se nyt sitten ikinä tulee olemaankaan) silloin ole paras mahdollinen.

Tällä hetkellä nyt ollaan vasta siinä että ollaan kerran käyty kohdetta katsomassa ja huomenna käydään pihapiirissä uudelleen. Sitten, jos asia jatkuu, pitäisi käydä uudemman kerran syynäämässä kaikki oikein viimeisen päälle. Ja jos asia vielä jatkuu, hakea pankista lainapäätös ja tehdä tarjous... Ja, jos juttu vielä jatkuisi kauppoihin asti, niin kesälomaakin täytynee miettiä vielä uudelleen mitä tehdään. Ei ole helppoa! :-)



En tiedä vielä mihin päädytään, mutta hartaasti ja antaumuksella tästä aiheesta on tässä taloudessa tutkittu ja keskusteltu. Muusta tuskin nyt puhutaankaan. Mä niin tykkäisin elää sellaista normaalia ja "tasapaksua" elämää mitä oon viimeiset 17 vuotta elänyt mutta ei vaan nyt voi. Tavallaan tää on hyvinkin kutkuttavaa ja jännittävää kun ei tiedä mihin päädytään ja kaikki mahdollisuudet on avoinna, mutta...

Ei auta, tämä on vaan elettävä nyt läpi! :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...