sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuosi 2017

Tultiin eilen kotiin joulureissulta Ylläkseltä. Tämä oli ensimmäinen Lapin reissu jolloin podin koti-ikävää edes jossakin määrin. Aiemmilla reissuilla en olisi halunnut vielä ollenkaan lähteä kotiin, halusin suurinpiirtein jäädä asumaan Lappiin eikä koiriakaan ollut ikävä sitten yhtään.


Reissu ei monessa mielessä ollut niin onnistunut kuin aiemmat, mutta SnowVillagessa käytiin ja olihan se hieno.


Tästä ensimmäisestä koti-ikävästä olen enemmän kuin tyytyväinen. Se kertoo että olen tehnyt oikeita ratkaisuja mökin, asuinpaikan, kaiken suhteen. Fiilis olisi voinut olla sellainenkin, että onpas meillä paska mökki paskassa paikassa, täällä Lapissa on kaikki paljon hienompaa maisemista lähtien. Onneksi ei ollut.


Vuosi 2017 ei ollut mulle helppo, mutta olipa se kuitenkin parempi kuin edellinen olkapäävammoineen. Suurin osa energiasta meni siihen, että jaksan käydä töissä taas. Ja kyllähän mä jaksoinkin, mutta siinä se sitten olikin.


Henkiseen jaksamiseen suurin vaikutus on ollut mökillä mikä ostettiin kesällä. En tiedä missä olisin jos mökkiä ei oltaisi ostettu. Vuosi 2017 on jatkumoa sille kaikelle mikä tapahtui jo aiemmin. Lapset muuttivat kotoa. Olkapäävamma ja sitä kautta koko elämän tärkeysjärjestys koki melkoisen mullistuksen. Ollaan asuttu perheenä omassa ja aikanaan niin rakkaassa talossa, sitten se nuorempikin lapsi muuttaa pois kotoa (mikä on sinänsä positiivinen ja maailman luonnollisin asia). Huomaat yhtäkkiä että asut liian suuressa talossa, työpaikkakaan ei ole enää samalla tavalla mielekäs kuin ennen, kaikki on huonosti ja väärin koska olosuhteet ovat muuttuneet.


Inhottavin fiilis oli keväällä, kun oltiin käyty Pyhänreissulla katsomassa tonttia (Miekojärvellä se oli, nyt voin paljastaa) eikä se tontti ja ympäristö sitten tuntunutkaan mielekkäältä. Sitä putosi niinkuin tyhjän päälle että mitäs nyt? 


Olen lukenut paljon Lappiin liittyviä blogeja, uusia ja vanhoja uutisia, lappilaisten ja saamelaisten historiaa. Voi olla että kulttuurinmuutos olisi ollut liian suuri, kun aika introverttejä ollaan kumpikin ja ollaan myöskin totuttu että asioita on helppo hoitaa. Tuntemattomanakin. Ja että toisten asioihin ei puututa kovin helposti. 

Onhan täällä Vaasanseudullakin omanlaisensa kulttuuri. Kaksikielisyys, ehkä jonkinlainen sisäänpäinkääntyvyys, meri ja saaristo. Ja noihin kaikkiin olen tottunut kun olen ikäni täällä asunut.



Elokuu 2015. Kanoottiretki Maxmon saaristossa. Taianomainen Jöusanin saari ja täysi pläkä.



Asiat eivät hirveästi vuonna 2017 vielä muuttuneet. Asutaan samassa talossa. Olen samassa työpaikassa kuten mieskin. Pintaremonttia pitäisi taloon edelleen tehdä että olisi edes joskus myytävässä / vuokrattavassa kunnossa. Mutta nyt meillä on tulevaisuus asuinpaikan suhteen selvillä. Ja se on paljon se. Nyt tuntuu että mulla on voimavaroja pitkästä aikaa omaankin hyvinvointiin. Se on myös paljon se. 

perjantai 22. joulukuuta 2017

Ihmeellistä Joulua

Olin miehen ja tytön kanssa Raskasta Joulua konsertissa Vaasassa viime viikon sunnuntaina. Kaikki kai jo tietävät mitä silloin tapahtui.


Mun mielestä on ihmeellistä, että todella vakavilta loukkauksilta, jopa hengen menettämisiltä vältyttiin. Sen verran hurjalta kaikki tuntui, ja myös uutiskuvissa myöhemmin näytti.


Ihmeellistä on myös mielestäni se, että kukaan ei joutunut paniikkiin. Tekisi mieli sanoa, ja sanonkin, että Vaasan veri ei vapise. Tällä hetkellä olen tavattoman ylpeä asuinseutuni ihmisistä, kuinka rauhallisesti kaikki otettiin ja autettiin loukkaantuneita. On jokin käsittämätön yhteydentunne, joka täällä ihmisiä tällä hetkellä tapahtuman johdosta yhdistää. Se on hienoa.


B permanto. Rivi 4. Paikka 8. Se oli mun paikka. Näin juontoa tekevän Tony Kakon reaktiosta että nyt jotain erikoista tapahtuu. Kuului jotain rytinääkin. Katsoin taakse. Näin kuinka jotain hopeista ja keltaista valoa vyöryi keskikäytävää suoraan kohti. Kuin olisin katastrofielokuvassa ollut, ja hetken aikaa luulin että tämä kuuluu showhon ja ajattelin että onpas erikoisia ja todentuntuisia tehosteita. Pitihän kiertueen viimeisen konsertin olla vielä mahtavampi ja näyttävämpi kuin edellisten.


Sitten "efektit" jäävät lähelle ilmaan roikkumaan ja tajuan niiden olevan ilmastointiputkia. Heti perään takana räsähtelee alaspäin jotain lisää. Valot syttyvät. Tässä vaiheessa olemme kaikki nousseet ja astuneet muutaman askeleen oikealle, pois putkien lähettyviltä. Tyttö on säikähtänyt. Mies sanoo että mennään ulos. Joku nuori nainen sanoo että nyt ulos että näitä voi pudota lisääkin. Itse katsoin juuri samaa. Ajattelen että meidän täytyy mennä ulos että muutkin pääsevät keskemmältä jos jotain putoaa lisää. Ja niin menemme. Loukkaantuneita emme nähneet. Pahin paikka oli paljon taaempana.




Viimeinen valokuva kello 19:19.



Nyt pikkuhiljaa on jo muutkin asiat mielessä, mutta toivotan kiitollisena ja vilpittömästi HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA IHAN KAIKILLE. PITÄKÄÄ TOISISTANNE HUOLTA <3







lauantai 16. joulukuuta 2017

Tarjous jota ei voinut ohittaa

Lauantai-ilta kotona. Olen selaillut nettiä kyllästymiseen asti ja väsyttääkin jo. Mielessä ajatus mennä nukkumaan NYT, mutta jostain syystä päätän vielä avata tori.fi/pohjanmaa ja katsoa yleisesti mitä nyt sattuisi olemaan tarjolla. Heti yläsivulle lävähtää sanat "Esittelytynnyri mallikappale Botniahallilla 2-3.12 1000e. Väsymys kaikkoaa sekunneissa. 


Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, mökillä palju olisi kiva, sitten joskus. Kun kuivanmaan mökki on, niin varsinkin kesällä kaipaa jotain viileää helteellä saunottelun lisäksi. Ja saunahan on pakko lämmittää jos peseytymään mielii päästä kun muuta mahdollisuutta ei ole. 


Voin vain kuvitella kuinka kiva palju olisi talvella. Kirkas (pakkas)sää, tähtitaivas, hyvää seuraa ja ehkä juotavaakin, ja palju. Nyt tämä mahdollisuus on ihan nurkan takana.


Tutkailen ilmoitusta tarkemmin. Samalta ilmoittajalta löytyy toinenkin myytävä palju, poreilla ja led-valoilla. Ilmoittajana on yritys. Tutkailen yrityksen sivuja. Seuraavaksi googlaan paljun merkkiä ja totean että Kärkkäisellä on samanlainen hintaan 1650e joten alennusta on. Palju on lasikuitua, onko hyvä vai huono muoviseen verrattuna? Läpimitta 150cm, riittääkö se?

Mies saapuu firman pikkujouluista. "Kato mitä mä löysin! Kehtaako kysellä vielä vaikka kello on jo puoli 11?" Odotan vastaväitteiden vyöryä miksi ei juuri nyt, mutta niitä ei tule. Ei nyt suorastaan hihkumistakaan, mutta saan vihreää valoa kyselylle. Niinpä laitan vielä myöhäisen tekstarikyselyn, johon ei kuitenkaan vastausta enää samalle päivälle tule.


Aamulla ollaan jo aikaisin hereillä, mutta vastausta ei kuulu. Ei, vaikka kello tulee 10 ja Joulumarkkinoiden toinen päivä Botniahallilla käynnistyy. Kunnes puhelin soi. Myyntimies soittaa. Esittelypaljua ei ole jäljellä, mutta saataisiin samanlainen Turusta toimitettuna 100e toimitusmaksulla. 1100e yhteensä. Ei paha. 


Paljuahan oli tietenkin lähdettävä katsomaan livenä. Viime hetkellä hälytän tytön makutuomariksi. Suurin pelko on että palju on liian pieni. 5 hengen seurueelle kun tilaa maksimissaan tarvitsisi. Löydämme esittelyständin helposti ja myyjä on sulavapuheinen, mutta näyttää myös todella tietävän mistä puhuu. Palju näyttää olevan tarpeeksi suuri. Ja yllättävän hieno päällepäin. Reunat ovat leveät joten juomien pitäminen niillä onnistuu. Lasikuitu on hygienisempää ja helpommin puhtaana pidettävämpää kuin muovi. Mä olen jo myyty. Pian tyttökin alkaa katsella epäröivää miestä siihen malliin että tämä on hyvä. Loppujen lopuksi mies saa kakistettua että "Otetaan siitä palju mökille" ja asia on sillä selvä. Pähkäilyä on vielä kannesta, josta myyjä meinaa että pressu on aivan riittävä (jopa pelkkä muovikelmukin saa lämmön pysymään paljussa seuraavaan päivään), ja myöskin huomattavasti helpompi käsitellä kuin painava lämpökansi. Sellainen siis vielä lisäksi. 


Kaikenkaikkiaan saatiin koko kokonaisuus mökin pihalle rahdattuna 1200e. Ei ollenkaan paha mun mielestä. Paljua ei pitänyt ostaa vielä, mutta koko juttu meni niin helposti ja osin sattumienkin kautta, että se nyt vaan oli tarkoitettu ostettavaksi juuri nyt.



Paljun oston jälkeen alkoi pähkäily että mihin se sijoitetaan. Maa on jäässä tai ainakin hyvin kovaa. Ainut valmiiksi tasainen paikka on takapihalla tontin reunamilla, jossa on paviljongin ranka jäljellä ja laatoitus alla. Sinne siis nyt, ja miettii sit kesällä enemmän jos halutaan paikkaa siirtää.


Mitä enemmän pyöritellään paikkaa mielessä, sitä järkevämmältä se tuntuu, jopa lopulliseksi sijainniksi. Paikka on aurinkoinen. Laatat ovat valmiina. Puucee on lähellä. Saunastakaan ei ole pitkä matka, vaikka vähän eri puolella onkin. Paviljongin rankaan saa kätevästi milloin mitäkin valoja tai koristeita viriteltyä jos haluaa. Nyt heti tarve on jonkinlaisille jouluvaloille, ei nyt ihan pilkkopimeässäkään voi (kai) paljuilla. Talvella on tarve myös jonkinlaiselle näkösuojalle kahdelta sivulta, naapurin pihatie kun kulkee aika läheltä takaa ja suojana on vain lehtipuita joista ei talvella iloa ole.


Vihdoin itsenäisyyspäivänaattona päästiin mökille katsomaan paikkaa livenä. En muistanutkaan että yhtä sivua reunustaa kuusirivi. Ja toista pensasrivi (luultavasti hernepensaita). Yhdellä sivulla on aita. Itsenäisyyspäivän puuhasteluna hakattiin lapiolla laattojen saumakohdista kasvanut nurmikko pois (mies oli suolannut alueen edellispäivänä), viritettiin väliaikaisnäkösuojana toimiva pressu paikoilleen ja valoverkko katolle.




Vain palju puuttuu.




Seuraavina päivinä onneksi satoi, ja kuraiset laatat puhdistuivat kuin itsestään. Suola/nurmijätteen olin kerännyt jo mahdollisimman tarkkaan pois, ettei kuuset ja pensaat mitenkään vaurioituisi suolasta.


Palju saapui itsenäisyyspäivän jälkeisenä perjantaina, ja viikonloppu vierähtikin sitten paljua asennettaessa. Suojalumessa sai näppärästi työnnettyä lavalla olevan paljun oikeaan paikkaan. Laatat olivat vähän vinksin vonksin, mutta lähestulkoon suoraan paljun ihan sellaisenaan laatoille sai. Kamiinan virittelyä, paljun pyyhkimistä sisäpuolelta ja sen sellaista. Itse kylpemiset jäivät vielä seuraavaan viikonloppuun, mutta kaikki oli jo valmiina.




Virittelyt myöhästyivät päivällä, ihan ei vielä ehtinyt!



Vihdoin ja viimein koitti taas viikonloppu, ja eilen hyökittiin heti töiden ja pikaisen kaupassakäynnin jälkeen mökille. Valitettavasti kunnon paljukauden avausporukkaa ei saatu vielä kasaan (poika on intinloppumisbileissä Himoksella ja tytölläkin pikkujoulut vanhojen kavereiden kesken). Mutta me ei maltettu enää odottaa, vaan ryhdyttiin suoraan lämmityspuuhiin.

Sitä lämmitettävää sitten riittikin. Mökin takka, saunan kiuas pömisemään ja vielä palju. Ilta oli yhtä puurallia alkuun. Palju piti myös täyttää. Letkukela ylettyi saunan ikkunasta just ja just paljulle. Yllättävän nopeasti se täyttyi, noin 40 minuutissa.

Lämmittäminen olikin sitten eri asia. Kun kamiinaa ensi kertaa sytytettiin, niin vähän varovaisestihan siinä puuta aluksi poltettiin. Hyvin se heti veti eikä muitakaan ongelmia ilmennyt, lisää vaan rohkeasti pökköä pesään. Sisus on tosi iso, sellaiset puolimetriset halotkin menee ihan heittämällä. Jatkossa varmasti osataan lämmittää heti vähän "tehokkaammin".

Pressun alla vesi lämpeni kivan nopeasti. Alkuun sekoiteltiin vettä kanoottimelalla ahkeraan ja mittailtiinkin lämpötilaa, ja kun 32 astetta näytti niin alkoi tuntua siltä että eikun kylpemään vaan.




Täyttöhommissa.



Kivahan siellä oli paljuilla. Kamiina puski lämmintä lähes kuumaa vettä yllättävän pitkään, ja niinhän siinä sitten kävi että vesi lämpeni lämpenemistään. Pari tuntia ehkä kylvettiin kunnes alkoi tuntumaan että oli kertakaikkiaan liian kuuma, ja reunalla puolestaan olisi voinut istua paleltumatta vaikka kuinka pitkään. Kun lopetettiin, lämpötila näytti 42 astetta ja hiillosta jäi vielä pesään.


Vähän jännitti että ei kai kamiinan vesi yöllä jäädy, mutta mitä vielä. Aamulla kamiinan päällys oli ihan sula, ja mittarikin näytti vielä 27 astetta. Ei muuta kuin uusi puurallli heti aamusta, saunan ja kamiinan lämmitykseen ja uudelleen paljuilemaan, tällä kertaa tytön kanssa.




Tytön aikataulujen vuoksi paljuiltiin jo päivällä.

'


Koirat vahtivat vieressä.



Nyt illalla sitten tyhjäyshommissa (kun ei jaksettukaan enää kolmatta kertaa mennä). Eihän sitä korkkia muuten pohjasta saa irti kuin pukemalla uikkarit päälle ja pulahtamalla paljuun vielä kerran. Onneksi vesi oli vielä lämmintä. Huomasin että korkissa on hyvä olla jokin naru tai ketju (haarukalla lähti tällä kertaa), ja paljun tyhjetessä jynssäsin vähän reunoja (jotain lasikuitumöhnää vähän puun välissä vielä oli). Mutta näppärästi ja nopeasti se tyhjeni, ja vedet valuivat vieläpä ihan oikeaan suuntaan (aidan takana tontilla olevaan pikku ojaan ja sieltä naapurin tien vierustalla olevaan isompaan ojaan). Kaminassa oli myös tyhjennysruuvi ihan erikseen, ja muutama litra taisi sieltäkin tyhjentyä.




Päätelmiä ensimmäisen käyttökerran jälkeen:

- Helppo ja nopea täyttää. Vähän puhtaan vesijohtoveden käyttäminen harmittaa, mutta kun tällä tontilla ei muutakaan vesilähdettä ole, niin ei auta. Tällä lyhyellä kokemuksella ihanteellisin palju olisi varmasti järven tai meren rannalla, jolloin vesi olisi ilmaista ja tyhjentäminen vielä helpompaa.

- Puurallia riittää ja puun menekki vaan suurenee. Meillä oli jo ennestään neljä eri tulisijaa (takka kotona ja mökillä, kiuas ja huvimaja mökillä) ja nyt tuli vielä viides. Puuta siis kuluu melko lailla tällä hetkellä. Kun palju lämpenee niin sauna lämpenee aina samalla, lämmitettävää ja vahdittavaa siis riittää.

- Palju lämpenee yllättävän kauan viimeisen puusatsin jälkeen. Lämmittämisessä riittää vielä opittavaa mutta eikähän se oikea tatchi löydy.

- Portaita ei tarvita ainakaan meidän käyttöön, aikoinaan Biltemasta ostettu puujakkara (kanootin ylimääräiseksi istuimeksi, joka osoittautui liian korkeaksi) riittää. Hyvä niin, tulipahan tuollekin jakkaralle vihdoin käyttöä!

- Alunperin väliaikaiseksi tarkoitettu sijoituspaikka on yllättävän hyvä. Onhan tuo tällähetkellä oleva pressu törkeä, mutta kesällä suojakasvillisuutta riittää ja silloin on aikaa ja mahdollisuuksia pykätä tuohon jotain maisemaan sulautuvaa rakennelmaakin jos haluaa. Kesällä tuo on tontin aurinkoisimpia paikkoja, ja ehkä tärkeimpänä, vedet valuvat juuri oikeaan suuntaan.


Siinäpä tämä postaus nyt valmiina jota olen jo viikkotolkulla kirjoittanut. Kuten olen jo moneen kertaan sanonut niin jotain vesielementtiä tällainen kuivan maan mökki vaatii, olen ihan varma että kesällä tuosta on paljonkin iloa! Hyvän puhtaanapitovinkin luin myös Jovelan talopäiväkirja-blogista. Sama vesi pysyy puhtaampana pidempään, kun ylitäyttää paljua käyttökertojen välissä. Kaikki kiva möhnä jota ihmisestä lähtee, kelluu siinä pinnalla ja kun ylitäyttää uutta vettä pohjalle esim. 10 min, se päällimmäinen likaisempi vesi valuu siitä kätevästi pois. Tätä nyt varmaan kokeillaan josko mitään muuta puhtaanapitosysteemiä ei tarvittaiskaan.