tiistai 23. tammikuuta 2018

Lunta, lunta ja lunta!

Täällä Länsi-Suomessa on todella reilusti lunta tällä hetkellä, sanoisin 30-40 cm ainakin! Kaikki sade on jo useamman viikon tullut lumena, ja olen oikeasti enemmän kuin onnellinen tästä vallitsevasta säätilasta. Kirjoitinpa Fbookkiinkin että jos talvet olisivat aina tällaisia (niinkuin ennen oli), en välttämättä kaipaisi Lappiin ollenkaan vaan tämä riittäisi mulle vallan mainiosti.




Viime viikonloppuna oli niin hienot ilmat että oli pakko mennä hiihtämään. Kumpanakin päivänä.




Lauantaina oli "pennutkin" mukana.




Poika hiihti edellä täysin omaan tahtiinsa, seuraavana tyttö ja mies ja minä viimeisenä.




Puuportti.




Analysoin tämän vanhaksi merenpohjaksi mutta kartta osoittikin tässä olevan suoalueen ja vesistön.




Sunnuntaina lähdettiin miehen kanssa uudestaan ladulle. Sää oli pilvisempi, mutta täysin tuuleton edelleen.




Nyt hiihdettiin osittain eri reittiä.




Järven




yli




tsekkaamaan onko grillikota vielä paikoillaan. Oli se. Samalla tsekattiin puutilanne, jos sitä joskus tulisi vaikka makkaraa paistamaan.




Tämä oli varmaankin suoaluetta.




Käytiin tsekkaamassa myös toinen tulipaikka joka osoittautui melkoisen vaatimattomaksi. Siitä latu lähtikin sitten takaisin päin hieman eri kautta.




Löytyi lisää kivoja vesistöjä jotka täytyy ehdottomasti käydä kesällä tsekkaamassa. Seuraavalla kerralla aionkin ottaa gepsin mukaan ja merkkailla vähän paikkoja ylös.




Ilmiselvästi märkää ja olisko vielä "Trumpin peruukkejakin"? ;)




Aurinko pilkahti, ja se riitti että sain tältäkin viikonlopulta The Kuvan.




Oltiin siis mökkilatuja hiihtämässä. Aika hyvin saatiin kierrettyä latureitistö lähes kokonaan. Vielä on tsekkaamatta reitti "latukahvilalle" (ehkä ensi viikonloppuna), ja FB:stä olen saanut selville että latu jatkuu kahvilalta naapurikylään ja siinä pitäisi olla laavukin jossain matkan varrella. Paikkojen tutkiminen siis jatkuu.


Sain juuri tytöltä terveisiä, että hänen ja pojan mielestä täällä oli kivempi hiihtää kuin Ylläksellä. Vain yksi latu, hiljaista ja rauhallista, ei ryysistä ja "prohiihtäjiä" missään vaiheessa, siinä kai ne syyt. Ja olen itse ihan samaa mieltä. Tuolta todellakin löytyi luonnonrauhaa.


Ollaan mökkeilty nyt tosi paljon, ja paljon kaikenlaista on tapahtunut silläkin saralla. Niin paljon, että se vaatii oman postauksensa pikapuoliin.



tiistai 9. tammikuuta 2018

Köyhän naisen bujo

Törmäsin joskus viime syksynä ensimmäisen kerran Bullet Journaliin. Jos joku ei vielä tiedä mikä on Bullet Journal eli bujo, niin tietoa löytyy mm.

täältä tai vaikka täältä. Myös instasta, pinterestistä y.m. löytyy paljon aiheeseen liittyviä kuvia ja ideoita.


Ajatus muhi päässä taka-alalla koko loppuvuoden, ja jossain vaiheessa ajattelin pyytää joululahjaksi oikein kunnon Leuchtturm1917 muistikirjaa joka kuulemma on se ainoa oikea pisteriveineen ja laadukkaine papereineen.


Syksyisellä Ikean reissulla löysin poistopisteestä kuitenkin 60-sivuisen A4 kokoisen viivoitetun kierrevihon. Mahtoikohan maksaa peräti 0,50e. Lyhyen mutta intensiivisen harkinnan jälkeen (taisin kääntyä vielä kassajonosta tuon hakemaan) päätin sitten vihon ostaa jos vaikka sillä ensin kokeilisi. Ei mun talous tosiaan 0,50 euroon kaadu (tuskin kenenkään), vaan kyse on siitä että turhaa tavaraa en kertakaikkiaan halua ostaa. Harkitsin siis tarkkaan, tulisiko vihkoa todella käytettyä. Vihkossa oli myös se 30 riviä per sivu mikä suositellaan että saa yhden kuukauden aina yhdelle sivulle. (Tämä taisi sinetöidä ostopäätöksen lopullisesti ;)


Joulukuu kului jo pitkälle kunnes tajusin että mun bujo kumisee tyhjyyttään eikä ole oikein edes tarkkaa ajatusta kuinka sitä alan täyttämään. Niinpä pakkasin Ylläksen reissulle vihon (eli bujon), kuulakärkikynän ja viivottimen mukaan, ja automatkan päivänvalollinen osuus kuluikin riprap tarkempia ohjeita googletellessa, suunnitellessa ja myöskin toteuttaessa käytäntöön.



Kynällä ja viivottimella aloitettiin. Viivotin viime viikonlopun hankinta, löysin katkenneen 30 cm muovisen viivottimeni tilalle Motonetista metalliviivottimen (1,70e), jonka veikkaisin olevan ikuinen.


Aivan aluksi numeroin sivut, joita oli 120.



Bujossa on kuulemma hyvä olla kansilehti jossa otsikko ja omistajan nimi, tein siis sellaisen :)



Seuraavaksi tein vuosinäkymän.



Sitten tulikin mieleen että uups, sisällysluettelo unohtui... noo ei se nyt niin tarkkaa ole tän 0,50e vihon kanssa, joten seuraavalle aukeamalle tulikin sitten sisällysluettelo. Mutta jos saisin valita niin tietysti laittaisin sen heti otsikkosivusta seuraavaksi :-) Kaikenlaisia virheitä tuli myös myöhemmin, pari viivaa väärälle riville, vinoja pystyviivoja ym. pientä, mutta ei se niin tarkkaa saa olla. Yksilöllistä pikemminkin ;)


Koska nyt on tammikuu ja erinäisiä lupauksia tehty, halusin myös jonkinlaisen tavoitehommelin. Seuraava aukeama olkoon siis tavoitteet 2018, pohja samanlainen kuin vuosinäkymällä.



Sitten päästiinkin kuukausiin. Halusin joka kuukaudelle oman aukeaman josta voi helposti silmäillä viikot, kummankin työvuorot ja yleensä viikonpäivät. Koska viikossa on 7 päivää (pariton määrä) koin hankalaksi jakaa ne kahdelle sivulle. Niinpä tein tammikuun pelkillä vaakaviivoilla, 2 riviä per päivä. Ja kun aloin merkata työvuoroja viikoille, tajusin että huono!, jouduin merkkaamaan työvuoron joka päivälle kun ovat alekkain, ja muutenkin vaakarivisysteemi näytti sekaiselta ja huonosti hahmoteltavalta. Tammikuu sai jäädä kuitenkin sellaiseksi, tekisin vain muista kuukausista erilaiset.



Hyvin äkkiä päädyin perinteiseen seinäkalenterinäkymään. Vuoroviikkotyövuoroissa se nyt vaan toimii parhaiten. La ja su saivat tyytyä puolet pienempään tilaan, kuten myös joissakin kuukausissa pari viimestä päivää tulivat ihan alamarginaaliin. Tilanpuute jossain paikoissa ei haittaa, koska loppuosaan tulee päiväosiot johon voi sitten lisätä mitä mieleen juolahtaa...



Kuukausiaukeamien jälkeen tein vielä vuosinäkymän vuodelle 2019, koska vuoden loppuessa tulee menoja jo seuraavalle vuodelle, eikä itsellä ainakaan ole ollut paikkaa mihin niitä merkkailisi...


Seuraavalle aukeamalle tein löyhähkön suunnitelman ruokavalioineen, millä tarkoitus on taas niihin entisiin vaatteisiin mahtua ;)


Tässä vaiheessa alkoi vähän ideat loppumaan, mitään ehdottomia to do / liikuntasuunnitelma / y.m. listoja en halua. Mutta kaksi listaa oli vielä paikallaan. Mökkilista ja kodin remonttilista. Mökkilista kun on ollut jo kauan, niin äkkiäkös sen tänne kalenteriinkin kirjoitti. Kodin remonttilista kumisee vielä tyhjyyttään, mutta eiköhän tässä kevään aikana ole siihenkin aikaa keskittyä.




Viimeisenä vielä symbolit. Kuvasta puuttuu * jonka keksin ihan äskettäin, ja jonka tarkoitus on kertoa kuukausinäkymässä että päivästä on tarkemmin päiväosiossa. Lisäys: Lisäsinpä sitten luettavat kirjat-sivunkin, kun oikeesti aika usein törmää mielenkiintoisiin kirjoihin / kirjailijoihin, joiden nimeä ei tietenkään enää myöhemmin muista...



Sivuja jäi siis vielä reilusti, ja niitä olen ajatellut täyttää päiväkohtaisesti jos on jotain erityistä. Myös unipäiväkirjaa olen ajatellut pitää tuonne päiväosioon (jos vain muistan, unet kun katoavat mielestä melko nopeasti heti herättyä). Jos hyviä lista- tms. ideoita tulee vielä lisää, ne voi hyvin lisätä päiväosion sekaankin kun muistaa vaan merkata sisällysluetteloon.



Hahmottelin koko kalenterin pelkällä kuulakärkikynällä (tussi, ohutkin, näkyi läpi). Aika äkkiä kaipasin jotain väriä lisäksi, ja kotiin päästyäni värittelin sitten otsikot, kuukaudet ja päivät jollain sopivalla teemavärillä. 



Vasta tässä vaiheessa alkasin googlettelemaan kuvia, ja voi hitsit mitä hienoja systeemejä ihmisillä onkaan! Huomasin myös että kalenteri taidetaan tehdä pienemmälle viholle kuin A4, mutta väitän silti että tuo koko toimii kuukausinäkymissä kaikista parhaiten. Sinne mahtuu jotain jopa kirjoittamaankin. Tässä vaiheessa hokasin myös että bujoihinhan myydään vaikka mitä oheishärpäkettä, sabloonia, kirjanmerkkejä, erilaisia lippusia ja lappusia, kynätelineitä... Ja oman osansa muodostavat vielä kynät joita on vaikka mitä hienoja...


Mutta onneksi yksilönvapaus vallitsee tässäkin lajissa, ja mun periaatteena on käyttää kaikkea mitä mulla jo on olemassa, ettei mitään tarvisi ostaa. Ettei nuo puuväritkin vaan pölyty tuolla hyllyssä vaan käyttäisinkin niitä johonkin.



Vihkokin on vähän rajun värinen, mutta ajattelin niin että jos hieman vajaan vuoden päästä innostus on vielä huipussaan, niin sitten ehkä se Leuchtturm1917...



Katsotaan nyt josko sitä innostuisi vähän enemmänkin piirtelemään ja värittelemään vaikka tyhjiä kalenteriruutuja...



Bujossa mun kiinnostuksen herätti sen rajattomuus tavalliseen kalenteriin verrattuna. Oli mulla esim. viime vuodellekin kovakantinen kalenteri (mitä täytin jopa päiväkirjanomaisesti siihen päivään kunnes mökki ostettiin). Tuossa kalenterissa "vikana" oli se, että yksi viikkokin oli ripoteteltu kahdelle aukeamalle ja kokonaisuuden hahmottaminen oli siksi vaikeaa.

Mitään trackereita (seurantalistoja tehdyistä jutuista) en mun bujoon halunnut. Kun en halua että mikään tracker alkaa hallitsemaan mun elämää ;)


Saa nyt nähdä mitä tästä tulee vai tuleeko mitään... mutta siinä mielessä tämän postauksen tein kun vuosi vasta aluillaan (toki bujon voi aloittaa minä kuukautena tahansa), ja oikeastikin innostuin tästä sen verran että päätin toteuttaa ja kokeilla. Ehkäpä joku teistä muistakin ;)

lauantai 6. tammikuuta 2018

Vuoden 2018 uudet tuulet

2018 alkoi mun osalta vähän "ei ihan täydellisesti". Olen flunssassa ja jo aiemmin syksyllä ja nyt Ylläksenreissulla vaivannut selkäkramppi aktivoitui viime yönä uudelleen. Mutta ajatus pysyy silti mielessä sitkeänä, miten tätä vuotta lähden viemään eteenpäin.


Mulle on toitotettu jo kauan ja joka suunnalta, että kuntosaliharjoittelu olisi mulle hyvä juttu. Puuttunut on vain motivaatio. Nyt aion ainakin osan tyky-rahoista tuhlata salille. Ihan perusliikkeitä ja muutaman kerran viikossa, se riittää. Kuntosaliakin olen vähän tsekkaillut. Työpaikan lähellä ja mökkimatkalla on varteenotettavimmat vaihtoehdot. Olen myös saamassa äidiltäni 1 kk lahjakuukauden, ja se tulee varmaankin käytettyä ensimmäisenä. Olkapään viimeinen kuntoutuskurssi on piakkoin, luultavasti olen silloin jo terveiden kirjoissa niin siitä se sitten luontevasti lähtee.


Ruokavaliota olen korjannut jo vuoden alusta, ja nyt oon niin syvästi kyllä päättänyt että viimeistään huhtikuussa Pyhän reissuun mennessä olen huomattavasti laihempi sopusuhtaisempi. Niin että kaikki vanhatkin vaatteet mahtuvat taas päälle.


Pojan intti loppui ja nyt meidän on tultava toimeen taas yhdellä autolla. Tällä hetkellä mies on kolmivuorossa ja itse olen tehnyt paljon pelkkää aamua. Käytännössä tämä tarkoittaa työmatkapyöräilyn lisääntymistä.


Yksi tämän vuoden ja varmasti koko loppuelämän teema on kohtuullisuus. Vähempikin riittää. Pääasia että teen jotakin. Mitään kiinnostusta palata siihen elämään mitä joskus elin liiallisine liikuntoineni ei enää ole. Tavoitteena on liikkua kohtuullisesti ja iloita jokaisesta liikkeestä ja tuntea että se riittää. Enemmän luontoa. Luontohavaintoja. Ympäristöstä nauttimista. Verkkaisempaa liikuntaa ilman kelloa ja sykemittaria. Kävellen, hiihtäen, lumikengillä, pyörällä, kanootilla, potkukelkalla... Se kuntosali riittää kyllä siihen "pakkoliikuntaan".


Flunssasta huolimatta kävimme tätä tänään jo harrastamassa. Rauhallista kävelyä vanhalla merenpohjalla.
























Kaislikkojärvenkin tilanne käytiin tsekkaamassa.


Jäässä ja lumen peitossa on.




Kävelyn päätteeksi vielä vähän puhdetöitä ja mökin pihapiirin kuvaamista, kun kerrankin tätä lunta on!


Vanhan hirsiladon kompostikuiviketehdas. Takana turvepaali, vasemmalla laatikossa sahanpurua ja kuivia lehtiä, keskellä laatikossa valmista seosta, oikealla täysi astia valmiina takaisin puuceehen 



Hirsiladon katto on saanut vähän tykkylunta kannettavakseen.



Täällä päin näyttää monessa ulkorakennuksen ovessa olevan kissanluukku. Niin myös meidän ladossa. Olemme tehneet havaintoja että luukkua on myös käytetty ;)



Mökin alkuperäinen puuceerakennus. Oven koosta päättelimme edellisen omistajan olevan pitkää ja hoikkaa tyyppiä. Niin hän sitten kuulemani mukaan on ollutkin.



Sillon harvoin kun vielä vaivaudun kuvaamaan koiria ja joku kuva edes jotenkuten onnistuu.. Pentti mietteliäänä.



Paljon kaikenlaista tilpehööriä on putsattu pois mutta huvimajan katolla majaileva kukko joka kertoo meille vallitsevat ilmansuunnat sai jäädä.